Romeo

Romeo syntyi 24.12.2009. Romeo oli Chihuahua rodultaan. Romeo tuli meidän kaikkien elämään Jennikan mukana Helsingistä kesällä 2010. Romeo oli pieni pallero tuolloin ja kaikki rakastuimme häneen samantien 💓. Romeo oli ihana pieni mies joka tykkäsi rapsutuksista sekä leikkimisestä lelujen kanssa. Aina kun menimme kylään Romeo oli salamana sylissä :).  Romeo ja Jennika kävivät meidän kanssamme mökillä useamman kerran. Tässä kuva Romeosta Tahkon mökillä 

Romeo oli todella valokuvauksellinen. Romeo oli edesmenneen koiramme Minnin kanssa usein mökillä Tahkolla, Sotkamossa ja Sonkajärvellä. Muistan kerran kun Romeo alkoi mökillä yskiä (karvan tai jonkin muun vuoksi) koiramme Minni vei hänelle makkaransa jos se vaikka auttaisi :). Itku tulee silmiin kun muistelen niitä mökkireissu muistoja 😥. Minni aukaisi Romeolle kerran mökin oven ja näin he auttoivat toisiaan. Jennika Romeon omistaja antoi Romeolle 8v ihanaa onnellista vuotta. Ja Romeosta näkyi kuinka paljon hän rakasti meitä kaikkia. 

Ei kulu päivääkään ettei minulla olisi ikävä Romeota ja sama koskee koko sukua. Romeo oli meidän kaikkien rakastama koira.

Romeo menehtyi yhtäkkiä 8.6.2018 .

 

 

Tämä runo on Romeolle sinne taivaaseen 💖:

Näin kuljen kanssasi ihminen,
sen pienen haihtuvan hetkisen,
kun iltani koittaa ja matkani jää
kuule silloin pyyntöni pienoinen tää.
 

Ilot, surut on kohdattu ne jakaen,
metsät ja polut näin yhdessä kulkien,
siis kuuntele mun pyyntöni pienoinen,
vierelläin kuljethan matkani viimeisen.
 

Hiljaisuus valtaa hämärän huoneen,
tuskaa sen tiedän minulle tuoneen.
Valo kirkas häikäisee ikkunasta,
tuudittaa pientä koiralasta.

Rakas koira valolta silmänsä sulkee,
tietämättään kohti taivasta kulkee. Hautakummun alla nukkuu syvää unta,
ympärillä avautuu sateenkaaren valtakunta.

Sydän pieni sammui kesken leikin,
minne lienee enkelin siipi veikin.
Siellä ei varmaan kylmyys ja pelko paina,
elämä oli vain lyhyt, lyhyt laina.

 

Kerran on kuoltava parhaidenkin,
ystävän syliin tai kesken lenkin.
Yhdessä touhuttiin niitä ja näitä,
pelättiin teltassa ukkossäitä.

Ikävuosia jo kertyi molemmille,
me ei piitattu siitä vaan naurettiin sille.
Vuodet yhteiset taakse nyt jäädä saa

kun kutsuu mua luokseen toinen maa.
Tuttuun pihaan sä päätit elonretken.
Toivon - olisit vielä viipynyt hetken.

Fanny 5kk

Olen fanny 5kk ja vähän päälle vanha. Olen rodultani Chihuahua joten olen pieni ja pippurinen :) . Synnyin kuopiossa kasvattajallani. Mami ja isi sekä tätini Stina-sofia tulivat minua hakemaan uuteen kotiin. Ensimmäisen yöni vietin hotellissa Kuopiossa. Seuraavana päivänä pääsin uuteen kotiini Rautavaaralle.

 

 

Vaikka olen Chihuahua olen silti tosi kova syömään. Varsinkin isosiskoni Stellan ruokakupin sisältö kiinnostaa kovasti. 

Harrastuksiini kuuluu sukkien syöminen (olen nyt rei´ittänyt ainakin 10 sukkaa). Aina kun menen mamin ja isin kanssa mummolle kylään käyn hakemassa mummon sängyn vierestä mummon sukat. Joskus tätini Stina-sofia unohtaa huoneensa oven auki ja pääsen sinne tutkimusmatkalle eli tekemään pahojani :) . 

Olen nyt oppinut tekemään ulos suurimman osan pisseistä ja kakkeleista. Joka päivä opin jotain uutta ja koettelen isosiskoni Stellan hermoja. En ymmärrä miksi Stella ei tykkää kun roikun hampailla partakarvoista ja stellan korvista :)

 

 

STELLA 3V

 Olen Stella nimeltäni ja 3v. Minussa on kolmea eri rotua: Jackrusselin terrieri, villakoiraa ja mäyräkoiraa. Olen löydetty Virosta roskalaatikosta yhdessä siskoni kanssa. Tulin laivalla Suomeen "äidin" ja "isin" luokse. Olin aluksi pieni pallero joka tuhosi useita sukkia, kenkiä ja melkein kaikki leluni. Olen oikein suuri ruuan ystävä. Syön salaattia, kurkkua, vesimelonia ja oikeastaan kaikkea mitä löydän :)  .

 

 

 Harrastuksiini kuuluu NUKKUMINEN ja vaikka mamini ostikin minulle ison oman sängyn. Nukun mielummin äidin ja isin sängyssä jalkojen päällä oikein leveästi. 

Ollessani 1v ikäinen minulla meni leikkiessä polvi sijoiltaan ja jouduin Kek:iin kuopioon leikkaukseen. Minulta kesti toipua muutama kuukausi kunnes toinen polveni meni samalla tavalla sijoiltaan. Silloin kuulimme olevan tyyppivika ja toinenkin polveni leikattiin. Kek:issä oli hyvät lääkärit ja hoitajat jotka saivat polveni kuntoon. Vaikka mami ja isi pelkäsivätkin menettävänsä minut niin osoitin ettei minua niin vain nujerreta. Kuntouduin ja nykyään olen energisempi kuin koskaan ennen. Minulla on ihana koti jossa elän kuin KUNINGATAR. 

Kun kuulin ensimmäisen kerran mamilta saavani pikkusiskon Fannyn no kuvassa oleva ilmeeni kertoo varmasti enemmän kuin tuhat sanaa :) . Mutta aikaa on nyt kulunut ja rakastan Fanny koko sydämestäni :)