Nero uusi tulokas

 Nero

Olen nero suloinen bretoni. Fanny varmaan kertoi jo minusta teille. Olen sorsien tuleva kauhu. 

Tähän mennessä olen tuhonnut isin kengät (nyt ainakin ilma kiertää parem
min niissä) . Pohjalliset olivat tuhon omat. Aina kun mamini ei huomaa maistelen hieman pöytäliinaa ruokapöydältä. 

Olen ihan vauva vielä koska olen melkein 4kk vanha. Olen myös aika rento kaveri koska makoilen usein selälläni . Kuten kuvasta näkyy 

Stina-sofia on minun pienempi omistaja. Hänen huoneeseen kun pääsen niin jes silloin alkaa hurja meno. Minulla on pitkät jalat niin pääsen juoksemaan oikein kovaa joten pois alta risut ja männynkävyt...

Tässä vielä muutama kuva minusta. 

Pitkästä aikaa kuulumisia meidän elämästä

 

Hei 

Pitkästä aikaa kaikille teille karvakorvien ystäville. :) Meidän mami ei oo ehtinyt kirjoittaa tänne vähään aikaan ja itse emme pysty kun tassulla painaa aina montaa näppäintä kerralla. Kuten näette olemme hiukan vanhentuneet ja vaikka riitelemme siskon kanssa olemme kuitenkin aina toistemme rinnalla (tässä tapauksessa isosiskon kuonon päällä ). 

Paljon on tapahtunut sitten edellisen päivityksen. Saimme uuden sedän NERON. Nero on Bretoni rodultaan mutta hänet me esittelemme kyllä teille :). 

Minun sukkien rei´ittäminen sujuu hyvin minun edellinen luku oli 10 mutta tein uuden ennätyksen 100kpl. Mami ja isi ei oikein tykkää ostella jatkuvasti sukkia. Syyllinen olen siis minä Fanny Chihu. 

Olen syönyt luita, nylkyttänyt lelujani ja leikkinyt paljon. Tänäänkin mami yritti pestä hampaitani mutta en tehnyt sitä helpoksi (hihi). Stella siskoni voi hyvin paitsi että on hieman hullu tällä hetkellä. Hän hoivaa minun lelujani ja vie ne minun suustani omaan koppaansa. Onneksi se menee aina ohi muutamassa viikossa. 

Nyt varmasti mami taas kirjoittelee tänne useammin kun ehtii joten kuullaan taas. 

 AI NIIN OLIN UNOHTAA  olen hieman hellyyden kipeä ollut kun mami oli töissä joten terrorisoin isiä kotona. :) 

Terveisin Fanny chihu ja Stella isosisko
 

Romeo

Romeo syntyi 24.12.2009. Romeo oli Chihuahua rodultaan. Romeo tuli meidän kaikkien elämään Jennikan mukana Helsingistä kesällä 2010. Romeo oli pieni pallero tuolloin ja kaikki rakastuimme häneen samantien 💓. Romeo oli ihana pieni mies joka tykkäsi rapsutuksista sekä leikkimisestä lelujen kanssa. Aina kun menimme kylään Romeo oli salamana sylissä :).  Romeo ja Jennika kävivät meidän kanssamme mökillä useamman kerran. Tässä kuva Romeosta Tahkon mökillä 

Romeo oli todella valokuvauksellinen. Romeo oli edesmenneen koiramme Minnin kanssa usein mökillä Tahkolla, Sotkamossa ja Sonkajärvellä. Muistan kerran kun Romeo alkoi mökillä yskiä (karvan tai jonkin muun vuoksi) koiramme Minni vei hänelle makkaransa jos se vaikka auttaisi :). Itku tulee silmiin kun muistelen niitä mökkireissu muistoja 😥. Minni aukaisi Romeolle kerran mökin oven ja näin he auttoivat toisiaan. Jennika Romeon omistaja antoi Romeolle 8v ihanaa onnellista vuotta. Ja Romeosta näkyi kuinka paljon hän rakasti meitä kaikkia. 

Ei kulu päivääkään ettei minulla olisi ikävä Romeota ja sama koskee koko sukua. Romeo oli meidän kaikkien rakastama koira.

Romeo menehtyi yhtäkkiä 8.6.2018 .

 

 

Tämä runo on Romeolle sinne taivaaseen 💖:

Näin kuljen kanssasi ihminen,
sen pienen haihtuvan hetkisen,
kun iltani koittaa ja matkani jää
kuule silloin pyyntöni pienoinen tää.
 

Ilot, surut on kohdattu ne jakaen,
metsät ja polut näin yhdessä kulkien,
siis kuuntele mun pyyntöni pienoinen,
vierelläin kuljethan matkani viimeisen.
 

Hiljaisuus valtaa hämärän huoneen,
tuskaa sen tiedän minulle tuoneen.
Valo kirkas häikäisee ikkunasta,
tuudittaa pientä koiralasta.

Rakas koira valolta silmänsä sulkee,
tietämättään kohti taivasta kulkee. Hautakummun alla nukkuu syvää unta,
ympärillä avautuu sateenkaaren valtakunta.

Sydän pieni sammui kesken leikin,
minne lienee enkelin siipi veikin.
Siellä ei varmaan kylmyys ja pelko paina,
elämä oli vain lyhyt, lyhyt laina.

 

Kerran on kuoltava parhaidenkin,
ystävän syliin tai kesken lenkin.
Yhdessä touhuttiin niitä ja näitä,
pelättiin teltassa ukkossäitä.

Ikävuosia jo kertyi molemmille,
me ei piitattu siitä vaan naurettiin sille.
Vuodet yhteiset taakse nyt jäädä saa

kun kutsuu mua luokseen toinen maa.
Tuttuun pihaan sä päätit elonretken.
Toivon - olisit vielä viipynyt hetken.

Fanny 5kk

Olen fanny 5kk ja vähän päälle vanha. Olen rodultani Chihuahua joten olen pieni ja pippurinen :) . Synnyin kuopiossa kasvattajallani. Mami ja isi sekä tätini Stina-sofia tulivat minua hakemaan uuteen kotiin. Ensimmäisen yöni vietin hotellissa Kuopiossa. Seuraavana päivänä pääsin uuteen kotiini Rautavaaralle.

 

 

Vaikka olen Chihuahua olen silti tosi kova syömään. Varsinkin isosiskoni Stellan ruokakupin sisältö kiinnostaa kovasti. 

Harrastuksiini kuuluu sukkien syöminen (olen nyt rei´ittänyt ainakin 10 sukkaa). Aina kun menen mamin ja isin kanssa mummolle kylään käyn hakemassa mummon sängyn vierestä mummon sukat. Joskus tätini Stina-sofia unohtaa huoneensa oven auki ja pääsen sinne tutkimusmatkalle eli tekemään pahojani :) . 

Olen nyt oppinut tekemään ulos suurimman osan pisseistä ja kakkeleista. Joka päivä opin jotain uutta ja koettelen isosiskoni Stellan hermoja. En ymmärrä miksi Stella ei tykkää kun roikun hampailla partakarvoista ja stellan korvista :)

 

 

STELLA 3V

 Olen Stella nimeltäni ja 3v. Minussa on kolmea eri rotua: Jackrusselin terrieri, villakoiraa ja mäyräkoiraa. Olen löydetty Virosta roskalaatikosta yhdessä siskoni kanssa. Tulin laivalla Suomeen "äidin" ja "isin" luokse. Olin aluksi pieni pallero joka tuhosi useita sukkia, kenkiä ja melkein kaikki leluni. Olen oikein suuri ruuan ystävä. Syön salaattia, kurkkua, vesimelonia ja oikeastaan kaikkea mitä löydän :)  .

 

 

 Harrastuksiini kuuluu NUKKUMINEN ja vaikka mamini ostikin minulle ison oman sängyn. Nukun mielummin äidin ja isin sängyssä jalkojen päällä oikein leveästi. 

Ollessani 1v ikäinen minulla meni leikkiessä polvi sijoiltaan ja jouduin Kek:iin kuopioon leikkaukseen. Minulta kesti toipua muutama kuukausi kunnes toinen polveni meni samalla tavalla sijoiltaan. Silloin kuulimme olevan tyyppivika ja toinenkin polveni leikattiin. Kek:issä oli hyvät lääkärit ja hoitajat jotka saivat polveni kuntoon. Vaikka mami ja isi pelkäsivätkin menettävänsä minut niin osoitin ettei minua niin vain nujerreta. Kuntouduin ja nykyään olen energisempi kuin koskaan ennen. Minulla on ihana koti jossa elän kuin KUNINGATAR. 

Kun kuulin ensimmäisen kerran mamilta saavani pikkusiskon Fannyn no kuvassa oleva ilmeeni kertoo varmasti enemmän kuin tuhat sanaa :) . Mutta aikaa on nyt kulunut ja rakastan Fanny koko sydämestäni :)